Pääsiäinen

Kana tietä kulkee sipsuttaa,

tie on liukas jalkaa lipsuttaa.

Vastaan tulee jyrä suuri,

kävipä kanalla huono tuuri.

 

Jyrän alle kana parka jää,

pyörän alta näkyy vain pää.

Jyrä painaa vauhdilla hanaa,

ei se huomaa pientä kanaa.

 

Kun kana pääsee jyrän alta,

tuntuu olo mahtavalta.

Sulat pöyhii ja kuntoon laittaa,

päänsä somasti kenoon laittaa.

 

Kun on kunnossa viimeinenkin sulkatukko,

huokaa kana:

"Ohoh... olipahan kerrankin kunnon kukko!"