Mors certa, hora incerta

Sain joku aika sitten kutsun siunaustilaisuuteen. Tiesin myös, että olen todennäköisesti ainut tilaisuuteen osallistuja papin lisäksi. Ja näin myös oli.

Vaikka itse en ole uskonnollinen, oli siunaustilaisuus kaunis koruttomuudestaan huolimatta. Ja ilmeisesti vainajan toivomuksen mukainen.

Olla ainut henkilö siunaustilaisuudessa oli ainutlaatuinen, koskettava kokemus. Jälleen kerran joutui pysähtymään hetkeksi miettimään, että kaikki loppuu aikanaan ja että viimeiselle matkalle lähdetään todellakin yksin. Siksi kannattaa muistaa elää, nauttia elämästä ja ennen kaikkea pitää huolta läheisistään.