Mors certa, hora incerta proximus numero

Appiukko  siirtyi tuonpuoleiseen tänään ukkosen saattelemana. Liekö sattumaa vai ei, hänen nimensä oli Tor (Tor = muinaisskandinaavinen ukkosenjumala). Vaikka hän oli yli 90v ja viime vuodet huonossa kunnossa, oli se kuitenkin niinkuin anoppi sanoi: shokki.

Näin tässä elämässä vuorottelevat syntymät, vihkimiset ja kuolemat. Se on sitä elämää se.

Toivottavasti seuraava blogi kirjoitus on taas hieman iloisemmissa tunnelmissa.