Kevät se taas tuli...

Näin se talvi muuttui taas yhtäkkiä kevääksi. Onhan se kalenterinkin mukaan muutaman päivän päästä virallisesti kevät. Vasta oli paukkupakkaset ja nyt reilusti plussan puolella. Ja mereltä kantautuu lokkien huutoa, joka ainakin minulle on merkki siitä, että kevät on tullut.

Ihan niinkuin olisi taas herännyt henkiin. Vaikka eihän tämä talvi nyt oikeastaan ole ollut mitenkään synkkä eikä ahdistava. On niitä pahempiakin talvia ollut.

Toivottavasti lumet sulavat pikimmiten pois, jotta pääsen taas pihan kimppuun kevättöiden merkeissä. Sormet syyhyävät jo haravan ja kuokan varteen. Mitähän sitä kasvattaisi tulevana kesänä? Ehkäpä olisi ainakin avomaankurkkujen vuoro pitkästä aikaan. Punajuuria nyt ainakin pitää olla perunoiden, porkkanoiden, sipulien, tillin ja muiden perusjuttujen lisäksi. Herneitäkin voisi taas vaihteeksi kasvattaa.

vakio lauluni kevään kunniaksi: